Mies kiinnitti vaisun katseensa häneen.
— Sanelma, onko se suudellut sinua?
Vaimon kasvoille tuli tuskainen ilme.
— Älä kysy. Ei sinulla ole oikeutta sellaista kysyä, sanoi hän, tuskin tietäen mitä puhui.
— Siis on!
Martti ponnahti istuvilleen, tarttui sängyn messinkipäätyyn ja pusersi sitä niin, että se narisi liitteissään.
Seuraavassa tuokiossa hän hervottomana, voihkaisten putosi tilalleen.
Tuli raskas hiljaisuus, josta erottautui vain sairaan rinnan epätasainen huokuminen.
— Aiotko jättää minut, sanoi hän vihdoin väsyneesti.
— En. En jätä, koska olet sairas.