— Ei.
— Miksi, äiti, isä ei tule mukaan?
— Täytyyhän jonkun jäädä tänne hoitamaan kotia ja sahaa, vastasi
Sanelma hetken mietittyään.
— Miksi sitten mekään menemme?
Äiti ei enää vastannut mitään. Mutta lapsi hetken vaiettuaan aloitti itsepintaisesti taas kyselemisen.
— Tulemmeko jo pyhäksi kotiin?
— Lapsellisiahan sinä Aili-rukka kyselet, kuinka me muutamia päiviä varten olisimme ottaneet niin paljon tavaroita mukaan.
Tyttö katseli miettiväisenä alas pihamaalle, kääntyi sitten äitiin ja värähtävin huulin virkkoi:
— Minä en tahdo olla poissa isän luota.
Sanat koskivat kipeästi Sanelmaan, mutta sitä peittääkseen hän huolettoman iloisesti virkkoi: