Mirjamin kaunis — se kauniimpi — kuva sydämessään Orjo viikon vankeuden jälkeen kovassa vastamyrskyssä jaksoi soutaa yli suuren ulapan ja kantaa raskaita taakkoja… Iloisesti huohottaen hän juoksujalkaa tuli vanhaan kotiin kuvitellen Mirjamin käsivarsien kiertymistä kaulaansa ja Mirjamin huulien lämmintä suudelmaa.

Mutta silloin — Yhtäkkiä… Tuo kaunis kuva mureni sirpaleiksi ja arkisen proosan hyökylaine löi aviomiehen rintaa vasten ja koko maailma sumentui hänen silmissään.

Avioliitto? — — —

Mies muuttui murheelliseksi, sitten hän kirosi kohtalonsa ja lopuksi näki hän vain haavoja, haavoja, jotka olivat revenneet auki ja kirvelivät julmasti…

29.

— Etkö sinä tiedä että minä olen raskaana?

— Tiedän, Mirjam, tiedän…

— Taas!

— Niin, niin.

— Se on sinun syysi!