— Niinkö?
— Silloin kun ei ollut yhtään lasta…
— Kyllä te mahdoitte täällä nauttia? sanoi Oihonna.
— Nautimmepa hyvinkin. Mirjamilla väliin ei ollut hamettakaan päällään.
— Nyt sinä narraat! nauroi tyttö.
"Jos hänelle kertoisi kaikki", ajatteli aviomies itsekseen. "Olisi soma nähdä hänen hämmästyksiään, nuoret tytöt ovat niin riivatun uteliaita ja kuitenkin niin tavattoman tekopyhiä. Oihonna tuskin uskoisi, jos kuulisi Mirjamin aviosalaisuuksista."
Hän ei sanonut mitään. Näytteli vain Oihonnalle kalamajaa, keinua ja omaa tupaansa, jonka oveen oli orjanruusukiehkuran sisään maalattu sanat:
"Erakon pyhäkkö."
— Mutta sinähän olit jo naimisissa silloin kun tämän tuvan rakensit? kummasteli tyttö.
— Ihminen voi naimisissakin olla erakko, sanoi Orjo hiljaa.