Oihonna hyrskähti hysteeriseen itkuun. Nyrkit koholla Orjoa kohti sanoi hän:
— Minä olen nähnyt mustelmia Mirjamin käsivarressa. Mitäs sanot,
Orjo?
— Minä en sano mitään muuta kuin että niitä asioita sinä, Oihonna, et ymmärrä, lausui aviomies kalpeana sisällisestä kidutuksesta.
— Inhottava mies!
— Vaikene Jumalan nimessä, tyttö!
— Inhottava mies! toisti Oihonna polkien jalkaa.
Orjon nyrkki paukahti pöytään niin että rystyset veristyivät.
— Älä lyö nyrkkiäsi vaimosi edessä. Mirjam! huusi tyttö vihansa vallassa: Tuollaisen miehen kanssa minä en eläisi päivääkään yhdessä.
— Mitä sinulla on muuta sanomista, Oihonna? äänsi Orjo voittaen vihansa ja varustautuen kuulemaan lisää.
— Mitäkö minulla on sanomista! huusi tyttö katkeran ivallisella äänellä, joka syvästi viilsi rakastajan sydämeen. Minulla on sanomista paljonkin. Paitsi että sinä olet julma vaimollesi, sinä lisäksi olet siveetön raukka!