Kova vasta-aallokko hyökyi ulapalta, jokaisen kolmen oli pakko tarttua airoihin. "Nyt tai ei koskaan!"
— — — —
Orjo hyppäsi kuin tiikeri yhdellä harppauksella tytön eteen.
— Peruuta, sanon minä!
— En! vastasi tyttö.
— Jumalan nimessä, peruuta herjauksesi! karjui mies kalpeana, seisoen keikkuvassa venheessä, jota aallot alkoivat ajaa rantaanpäin.
— Hullu mies! sanoi Oihonna.
Hullu! Hullu! Hullu olenkin sinun tähtesi! huusi Orjo.
— Lyö! uhmasi tyttö.
— En lyö! huusi mies itkunsekaisella äänellä kärsien äärettömästi siitä että Oihonna ei häntä sen paremmin ymmärtänyt.