— Hyvä Jumala, nytkö sinä tulit?
— Niin Orjo, miksi et tullut vastaan?
Huomenna olisin lähtenyt…
— — — —
— Herranterttu, tuossahan on Leijo — hyvä Jumala: tämäkö nyt on
Leijo, minun poikani?
Perhekohtaus oli hurmaava, sydäntä huimaavasti hivelevä, onnen paisuma niin väkevä ettei sanoja löytynyt.
Ja kumpikin ikäänkuin ihmetteli, miten ihmiselämässä tuhansien tuskanhetkien yhteenlasketut summat yhdessä silmänräpäyksessä häviävät olemattomiin ja miten ihminen itse siunaa omia kärsimyksiään silloin kun hän sitä ihanammin tuntee onnensa nautintoa.
Nyt se jo nukahti, Leijo kulta, katso kuinka hait on kaunis!
He seisoivat molemmat lapsen vuoteen ääressä ja tunsivat onnensa.
16.