14 p. syyskuuta.
"Selam ali-kym!" — "Ali-kym selam!" Se kaikuu niin tutulta taas korvissani tämä muhamettilaisten tervehdys Krimmin rannalla. Aina kun kuljen tuon hedelmäkojun ohi, huudan turkkilaispojalle "Selam ali-kym!" ja aina huutaa hän vastaan iloisesti irvistäen. "Ali-kym selam!" Minä tuskin tiedän mitä nuot sanat merkitsevät, mutta arvaanpa että kun toinen sanoo "olkoon Jumala kanssasi!" toisen täytyy vastata "Jumala sinunkin kanssasi!" Osaan minä tataarinkielisen aamu- ja iltatervehdyksenkin ja viljelen niitä ahkerasti aina kun tapaan jonkun kähäräpään. Turkkilaispojan nimi on Memet. Hän on hyväntahtoinen veitikka. Venättä ei hän ymmärrä seitsemää sanaakaan. Väliin hän kojunsa edessä merenrannalla ulisevalla äänellä veisaa Koraania, pidellen irtonaisia kirjanlehtiä — ylösalaisin käsissään.
15 p. syyskuuta.
Käymme toverini kera joka päivä uimassa. Vesi tietysti on lämmintä kuin sauna-ammeessa, eikä syksystä vielä mitään tiedä. Kummallista etten ole nähnyt medusoita, enkä delfiinejä kuten viime kesänä. Serdalik-kiviä on koko konsti löytää — ainoastaan naiset ovat mestareita niitä hoksaamaan piehtaroidessaan sannalla. Nämät, pitkin rantoja loikoilevat olennot ne muodostavatkin Krimmin etelärannan varsinaisen Faunan. Krapujakin on Krimmin rantakivillä vähemmän kuin paljaita mamsselleja. Jumala paratkoon kuinka rumia ne ovat useimmat! Se on kai selitettävissä siten, että juuri rumimmat tänne saapuvatkin, toivossa täällä hiukan kaunistua. — — —
18 p. syyskuuta.
Siunattu olkoon Krim, joka on opettanut minut ratsastamaan! Meitä oli koko karavaani naisia ja herroja, jotka tänään teimme retken kauniiseen Karasàniin. Suurenmoista on lentää satulassa yli vuorten ja laakerilaaksojen pitkin Mustanmeren rantaa, kun kuutamo sitä valaisee! Luulenpa ihan että voin pistää runoksi pitkästä ajasta:
Oi jospa ma aina vain ratsastaa näin saisin kuutamo-yössä! Tsherkessi-ruoska mun kourassain ja tikari tattari-vyössä.
Ja seurassa seitsemän neitsyttä,
joiden päässä on purppura fetsi,
Ja mä itse oisin se satujen khán,
joka vuorten aarretta etsii…
Ah ehkenpä silloin umpeutuis
sala-haava, min Suomesta kannan:
Kun aina vaan allani näkisin näin
Tämän Taurian kuutamo-rannan!…
20 p. syyskuuta.