— Taas siellä se herrain konsvärkki on kulussa.
Jätkät kavahtivat akkunasta katsomaan.
— Joo, moottoripahan on, kuin mikä kuvatus… selällä mollottaa.
Vosmestarinko se on? kysyi muuan.
— Vosmestarinko lie vai Mehtähallituksen, enkä tiiä häntä — sanoi ukko Juntunen — vaan siinä se tämän pitäjän pyrykraatti reissaa.
Muuan someronvetäjistä nousi haukotellen ylös, katsahti järven seljälle ja piippuaan kopistaen sanoi:
— Lieneeköhän Herkko Tapio taaskaan tavannut mehtäherraa kotosalla, se tässä aamusella lähti jalansyten järveä kiertämään… mainitsi torpantekolupaa menevänsä perustelemaan.
— Ei se ole ensimäinen eikä viimeinen, joka kesäkauden vuottelee ja vartoilee ennenkuin saa puhutella korkeata herraa, — arveli taas Juntunen viitsimättä enää katsahtaa järvelle päin.
Vaan toiset katsoivat ja yleisen puhelun viritessä heräsivät siihen kaikki jätkät.
Järven ulapalta jo kuului kummallista sätkytystä.
— Se se räkyttäjä on… arveli Airikainen.