— Totta se on… se semmoista on heidän uskontonsa.
Emäntä oli keskustelumme aikana tullut pirttiin ja laitteli ruokaa pöydälle. Hänkin sekautui keskusteluun näistä salaperäisistä eläjistä:
— Ihan nuoria tyttöjäkin, viisi- ja kuusitoistavuotisia ovat sinne houkutelleet. — "Siellä startsain kera yksissä huoritah!" lisäsi hän ylenkatseen ilme silmissään.
— Vai semmoista se onkin väkeä?
— Semmoista! Siellä elävät kuin eläimet… ja keisarille ei veroja makseta.
— Mutta kuka on oikeastaan nähnyt että miten ne siellä ovat ja elävät?
— Ka ei olla nähty sen paremmin kuin asumukset. Komeat kuuluu niillä pirtit olevan. Vaan vieras jos sisään tulee, ei niin ketäkään löydetä! Silloin ovat aivan tyhjät — niillä kuuluu olevan sala-ovia niissä. Niistä piiloon pujahtavat vieraan tullessa.. "Talvella hyö niissä asutah, a kesäksi metsäh mennäh". Kesäksi heittävät pirttinsä autioiksi ja kenen tahansa käytettäviksi, itse muuttavat erämaan metsiin asumaan.
— Pelkäävätkö henkeänsä kesäiseen aikaan enemmän?
— Ka ei me tiedetä.
— Ja maanalaisissa luolissako sitten elävät näin suvella, niinkuin on puhuttu?