— Omenainen! Saamme tietää:
— Tässä kylässä kaikki ollah Omenaisia!
Lytässä, erämaan keskessä, kasvaa kuin kasvaakin pieniä omenia! Suokoon luoja ettei se vanha Aatami koskaan hairahtuisi tekemään noista hedelmistä "jablokoita".
— Akonlahessa ollah Omenaisia tai Nykäisiä. Niin kansa luulee, mutta papereissa vilisee monta v:tä jeffin kanssa. Kansalliset sukunimet, kuten tunnettu, ovat nykyisin Karjalassa venäläistymässä hyvää vauhtia, tshinovniekasta on hauskempi, kun saa tehdä Remssusesta Remsujeffin, Poutasesta Bogdanoffin tahi Rahikaisesta — Artemjeffin. Tosin monet karjalaiset itsekkin ovat jo sillä asteella että pyytävät komeilla slaavilaisilla nimillä — yhteissuomalainen suku aikojen vaihteessa on aina altis yhtä mielivaltaiseen nimenvaihtoon kuin joku suuren mailman "Kampoferro". Olosuhteiden mukaan — niin meilläkin. Bergmannista tuli ehkä eilen Vuorinen, mutta kuka takaa ettei Vuorisesta huomenna tehdä Skaloffia tai muuta karamattia. Natsionalismin väri on kuin merkkilyhty, se vilkuttaa punaista, vihreää, keltaista…
Ajoimme edelleen viitisen virstaa ja saavuimme illan jo pimetessä Akonlahteen.
Hajallinen, vauraanpuoleinen erämaan kylä satalukuisine ihmisasunnoineen ympäri suurta järveä. Nukkuva nurmilintu, paasto-ajan kalpea shultsina — sallittakoon viaton vertaus. Mustanharmajan karjalaistyylisen talon kohdalla on patsas ja patsaan levyssä paistaa venäjänkielinen kirjoitus:
Babjegubskoje selo.
Onkohan tämä hautakirjoitus? Mitä merkitsevät sanat Babjegubskoje selo? Todentotta, kun syvemmin ajattelee, ymmärtää, että tämä on hautakirjoitus. Vainaja, joka tässä lepää, on entinen Akonlahti. Ei kai olisi mahdotonta ajatella että Suomussalmella jonakin päivänä kohoaisi patsas, jossa olisi kirjoitus Fjällsund? Erhetykset kuka ymmärtää!… Kievari-patsaasta saimme myös tietää että Suomen raja oli ainoastaan 6 virstan päässä, Vienan Kemiin karttui 353 virstaa ja Arkangeliin 832 virstaa.
II.
Kytkimme petramme kauppiaan kuja-aitaan ja hankimme niille jäkälää, jota aina sattui löytymään jossakin taloloista. Kauppias, entinen laukkuri, oli hyvin tottunut majoittamaan matkailijoita, joita kesillä kuljeksii Kuhmosta päin. Kaikki liike on kohdistunut Kuhmoon, joka on näiden rajaseutujen suurin kauppakeskus. Suomussalmen kanssa ei akonlahtelaisilla ole mitään tekemistä, harva on eläissään käynytkään, vaikka näin likellä asuu. Tiedustimme kauppiaalta, oliko tässä pitäjässä paljon virkamiehiä, ja saimme tietää, ettei ollut ketään muuta kuin pappi lukkareineen ja kansakoulunopettajatar. Rauhan pitäjä! Kostamuksen uratniekkakin, hän, joka viime vuosina oli tehnyt itsensä kuuluisaksi vangitsemalla vaeltavia suomalaisia, oli muutamia viikkoja takaisinpäin kuollut; ihmiset sanoivat liiallisen viinanviljelyksen jouduttaneen hänen virkaeroaan.