Matkakertomukseemme ei enää ole muuta lisättävää kuin että 7:ntenä päivänä huhtikuuta Saukon ja Haukilan talojen kautta vaivoin pääsimme perille, viimeisellä peninkulmalla kiskoen poroja perässämme, eivätkä ne sittenkään perille asti jaksaneet, vaan toinen täytyi jättää naavametsään voimistumaan. Virvoittavan vaikutuksen meihin kaikissa tapauksissa oli tehnyt tämä viikkoinen kiertomatka, jota oli karttunut lähes 20 peninkulmaa. Tekisi mieli sanoa muillekkin: mene ja tee samoin, taikka: koetelkaat kaikki ja pitäkää se kuin hyvä on.
Vapunpäivä korvessa.
Tunnelma v:lta 1907.
Lunta, lunta, lunta! Mitäpä muutakaan toivoa voisi — kaukana korvessa? Sinistä taivastako — huikean valkoisia ylioppilaslakkejako — kukkarintaisia neitojako vaaleine kesäpukuineen? Liehuvia lippujako — jyriseviä rattaitako — hymyileviä huuliako kuohuvien simapullojen ääressä… Alppilan aamulaulujen raikuessa?
Ei, ei, ei!
Täällä korvessa on vappu toisenlainen kuin Helsingissä. Siellä vilahtelee vain valkoisia pilkkuja viheriän kentän keskessä — täällä on kaikki valkoista. Vapun aamuna anivarhain levittää korven kuningatar helmiheleän samettivaippansa yli metsän ja maan, yli siintävän järven jään. Kaikkialle tämä pehmoinen peite kietoutuu, kääriytyy, pienimmänkin lokeron löytää ja täyttää. Kattojen harjat hohtavat kuin lumivuoret häikäisevän valkoisina.
Mikä ääretön hiljaisuus! Mikä kuoleman rauha! Korkeat partakuuset seisovat kuni tuomitut syvällä rämelaaksossa. Ei risahdusta missään, ei heilahda oksa luminen, ei nuojahda Tapion kruunattu pää — ainoastaan joku naavaisen partansa haituva ilmojen virissä vipajaa…
Ah! tämä korven kangistunut rauha on melkein sietämätöntä — elävälle ihmiselle. Mutta siihen on pakko tyytyä, sillä korven Vappu sen niin on säätänyt.
Siispä tyydyn — tyytyä täytyy. Valjastan poroni, ainoan leikkitoverini korvessa, valjastan kuusamolaisen ahkioni eteen: ann' huhkia vaan! Näin sitä vappua vietetään. Kas jo virkeni metsän reuna: kulkuset helisevät, tiuvut soivat, kotiharakka nauraen pakoon lentää huilottaa…
On elämää ja liikettä kaukana korvessakin.