— Mistä isä on saanut? Mistä suutari on saanut? Mistä kauppamies on saanut? ahdistavat he kysymyksillään.
— Onko se makeaa? utelee Petti.
— Eikös-ss! epää isä. — Pahalle maistuu!
Tyttö ei näytä uskovan:
— Anna isä maistaa!
Topi työntää pavun puolikkaan kärttäjän suuhun. Petti ottaa sukkelasti pavun huuliltaan, tarkastelee sitä hyppysissään kaikilta puolilta, pistää sitten kielelleen, henkeään pidättäen, imaisee ja — samassa sylkäisee ulos suustaan.
Toiset lapset ovat seuranneet jännityksissä tätä siukkunsa kokeilua.
— Ei semmoista syö muut kuin herskapit! tietää Sake kätkyen äärestä.
— Vaan sokuri on makeaa.
Topi isä on auliilla mielellä. Hän jakaa kullekin lapselle sokurinokareen, puukollaan jystäen, ja säästää kahvinjuontia varten vain neljä viisi peukalonpään kokoista palaa. Lapset ovat mielissään ja maiskuttelevat suitaan.
— Tulee joulu, puhelee Topi.