— Mirri Valkonen! tuleppas lukemaan! käski Kissa pastori ja minä astuin oven suusta Kissa pastorin eteen pitkän pöydän päähän. Minua pelotti, jalkani ihan vapisivat.

— Ohoh, sanoi Kissa pastori, eikös sinulla olekaan mustaa takkia?

— Se jäi kotiin, vastasin minä.

— No lueppas tuosta, sanoi Kissa pastori ja rypisti silmälasien takaa ja pani eteeni aapisen.

Miau! sanoin minä.

— Se on oikein! sanoi pastori. — Entäs sitten?

Niu nau! sanoin minä.

— Hyvä tulee! sanoi pastori. — Lueppas lisää!

Kurnau moru-moru! panin minä hädissäni. Mutta silloinkos herra Kissa pastori tarttui minua häntään ja lennätti lukkarin eteen ja huusi hirveästi:

— Laulattakaa sitä kelvotonta morupäätä, jos tuo osaa laulaakaan!