Korski veli puolestaan päästeli paljasta latinaa:
— Ille ego qui quondam gracili modulatus…
Pulski lensi harakkana pirtin ovelle ja Korski marssi hänen perässään, latinankieltä rompottaen. Hik hek hok! Hik hek hok! Mutta kun Korski avasi pirtin oven jotta veli harakka pääsisi sisään, niin voi hirveätä: höyryäviä perunoita vyöryi heitä vastaan, niitä oli ainakin kolme nurkkaa täynnä ja yhä lisää näytti pyörivän padasta. Sisko Leila istui leveänä pirtin pöydän ääressä ja ammensi perunoita molemmilla käsillään, vieläpä varpaillaankin, ja söi, söi, söi… Mutta neljännessä pirtin loukossa seisoi Heila tyttö ja latki suuresta tynnyristä silkkaa siirappia. Vaan toisessa huoneessa oli pikku Keiju kontallaan lattialla ja nuoleskeli lettuja, joita tippui laipiosta; toisessa kädessä oli tytöllä pullaa, toisessa suolakalaa. Vaan salongissa, ruusunkukkien keskellä istui komeana ja mahtavana pikku Viikko — "Saksan keisari", joka poltteli hienoa sikaaria…
Saksan keisari tietysti puhui paljasta saksaa:
Essen aass gegessen!
Trinken trank getrunken!
Johon veli Korski, päremiekkaansa heiluttaen, ylpeänä kuin vanha roomalainen, vastasi latinaksi:
Ave Caesar, morituri te salutant!
Pulski poika, joka oli muuttunut harakaksi, ei ymmärtänyt sanaakaan latinaa eikä saksaa, mutta hän nauroi suomeksi:
Ha-ha-ha-ha-ha-haa!