Puoleksi suuttumaisillaan, puoleksi naurusuin kääntyi kapteeni toisen puoleen:
— Piekola! — onko se niin, hah?
— Jaa, herra kapteeni! —
— Jaa, herra Piekola! — Mikä on niin? kysyi kapteeni ilkkuillen.
Puhuteltu ei tiedä, mikä on niin.
— Missäs Piekola on maannut kotonaan?… Hah? — laattialla varmaan?
— Jaa, laattialla, herra kapteeni! myöntyy totisena Piekola.
Kapteeni murahti taas partansa sisään harmistuneen näköisenä ja kysyi kuin puoleksi itsekseen:
— Ja siinä sillä sitten oli likainen turkkiresu alla, — haah? —
Ei vastausta. Puhuteltu on syvissä mietteissä.