Ja vihdoin Virvi tyttö, kuopan pohjimainen, kohotti korpisävelet siihen korkeuteen ja eetterinkirkkaaseen kuulauteen, johon koko runoileva pappila jäsen jäseneltään oli pyrkinyt. Ei kenenkään kannel niin raikkaasti helissyt kuin erämaan pappilan nuorimman tyttären, milloin hän, maailmanrannalle kytkettynä, entistä kotia, varsinkin jouluaikoina, hengessään muisteli:

Korkealla kummullansa,
Suojass' suuren pihlajansa
Seisoo kaunis Karhula,
Kallis kotipappila!
Kaikista sen akkunoista
Jouluvalot kilvan loistaa,
Siellä äiti — — —
Isä — — —
Porontiuvut — — —
Lastenlapset — — —

Mutta jättäkäämme nämä maininnat. Oi vanhan pappilan tuhansia kirjeitä vuosisatain vaiheessa — niihin kätkeytyy koko heimon elämä sunnuntaisuloineen, arkisine askarruksineen. Kuka muinaisuuden tutkija-tohtori konsanaan nekin järjestää taitaisi? Ja tokko korven kohtalon haltijatar niin armollinen olla saattaisi että niistä korkein keko koskaan käsiinsä kopeutuisi?

Ja tottapuhuen: tokko se tarpeellistakaan olisi?

Mikä on yksityinen ihmisrotu, mikä heimojen hengetär? Niissä paperipinkoissa kerrottiin kaikki, paljastettiin pahansa, hyvänsä, kuviteltiin elämän kujanjuoksu, tuhansia riemunremahduksia, tuhansia kaihon kaikerruksia — päänvaivaa niistä vain jälkimaailmalle olisi, mitä mikin lausuma tarkoittaa, kehen kohdistuu.

Olkoot siellä missä ovat, tonkikoon niitä tulevaisuuden tutkuri, naurakoon, nauttikoon menneisyyden mesileivistä, sillä tokkopa hän, ventovieras, ihmiselämän repelyksiä itkusilmin seurata taitaa.

Mutta vasta sitten kun korven komeroissakin sähkövaunu säräjää vihreätä ja punaista silmää vilkuttaen ja vanhan pappilan kaariportin sivutse pikajunan veturi vinhasti vihkasee ja hiljaiseen hiekkarantaan suurmaailman valkoiset joutsenet päristen lehahtavat, vasta silloin ilmestyköön näille maisemille se kaikkinuuskiva tohtori, joka vanhan pappilan tarinan tunnollisesti kertoa taitaa ja joka korkealta kateederilta julistaa tulevaisuuden Suomen kansalle:

— Niin ja niin sitä siihen aikaan ajateltiin, tehtiin ja tunnettiin.

22.

Ukko rovastin viimeinen verkkomatka.