Topias Plaastari muisti, ettei hän ollut syönyt illallista.
9
— Apua! huusi Topias Plaastari apteekilla.
Hänen kurkkuaan kuristi sanomaton tuska.
— Häh…? mutisi apteekkari. — So-sopii antaa vaikka kalanmaksaöljyä…
Farmaseutti näki, että apteekkari oli enemmän päissään kuin koskaan ennen.
Synkkä viha leimahti nuorukaisen jalosta katseesta
— Juopporatti! huusi hän vavahtelevalla äänellä.
Hän huusi sen niin hiljaa, ettei apteekkari sitä kuullut.
Apteekkari örisi kuin kuoleva puhveli.