Runoilija maksoi laskun.
Rouva Horttanainen sanoi:
— Minun on vielä annettava takaisin 80 penniä, mutta minulla ei nyt ole pientä rahaa.
— Pitäkää se 80 penniä! sanoi nuori runoilija jäätävän halveksivasti. — Mitä välitän minä 80 pennistä!
Rouva Cecilia Horttanainen puri huultaan. Hän oli nolattu.
— Mutta missä on minun käsilaukkuni? kysyi nuori runoilija liikemiesäänellä, joka tällä hetkellä puki häntä. Käsilaukkuni, joka sisälsi käsikirjoitukseni ja julkaisemattomat teokseni, jotka te pidätitte maksun panttina…
Rouva Horttanainen poistui.
Kun hän hetken kuluttua palasi, oli hänellä kädessään vanha matkalaukku.
— Oliko se tämä? kysyi hän.
— Se on se! huusi runoilija kiihkeästi.