Runoilija katsoi synkästi eteensä.
Hän kohautti olkapäitään ja vastasi:
— Lainasin vanhalta äidiltäni…
Oli hiljaisuus.
Vihdoin lausui rouva Horttanainen:
— Teillä on siis äiti elossa?
Runoilija kohotti käden silmilleen. Vihdoin hän sanoi väsyneesti:
— On… hän on halpa nainen, hovineuvos Footsvetin palveluksessa…
Rouva Horttanainen vaipui kalman kalpeana istumaan lähimmälle tuolille. Tuoli ratisi uhkaavasti.
— Hovineuvos Footsvett…, änkytti rouva Horttanainen.