Sellainen villitty oli herra Johan Alfred Menlös tänä aamuna!

Taloustirehtööri Menlös nauroi pöhkömäistä naurua nähdessään puolisonsa kauhistuneen katseen, mutta rouva Menlös otti häneltä heti takavarikkoon sekä kiväärin että patruunat. Se olikin varovaisinta, sillä nykyisessä yltiöpäisessä mielentilassaan olisi hänen mieleensä ehkä saattanut juolahtaa alkaa huvitella silläkin tavoin, että olisi asettunut ikkunan pieleen vaaniskelemaan pyssy kädessä rauhallisia sunnuntaikävelijöitä, joita silloin tällöin joku näkyi Papinkadulla, ja alkanut niitä ammuskella, kuvitellen niitä muka hirviksi tai jäniksiksi.

Neljännestunnin kuluttua tapasi Miina hänet mylläämässä vaatekomerossa, ja nähdessään sen hävityksen kauhistuksen, jonka herra Menlös oli ehtinyt aikaansaada, huusi Miina:

— Herra jee!

Arvaten pahan olevan taas merrassa kiiruhti rouva Menlös paikalle.

Kaikki vaatteet olivat pudonneet naulakoistaan, ja komeron permannolla täten syntyneessä kasassa mylläsi hänen miehensä polviaan myöten.

Rouva Menlös vaati hänet silmänräpäyksessä tilille tästä törkeästä ja ennenkuulumattomasta ilkivaltaisuudesta, ja herra Menlös vastasi kutakuinkin röyhkeästi ja vaateliaasta, että hän tahtookin tänä päivänä ylleen "raidalliset housunsa ja pitkän juhlatakkinsa".

Eikähän siinä mikä auttanut. Hänen täytyi ne saada.

Sellainen peto on meidän rakkaasta taloustirehtööri Menlösistä tullut. Kohta ei rouva Menlösillä ole talossa mitään sanomista, mistä seikasta kaikki huolelliset perheenemännät voivat selkeästi havaita, kuinka vaarallista on hetkeksikään hellittää ohjaksia, kun on ne kerran tiukalle saanut. Sinä lyhyenä aikana, jolloin suru ja murhe olivat painaneet rouva Menlösin mieltä, oli hän antanut herra Menlösin olla ja liikkua omin päinsä, ja nyt, kun päivä jälleen paistoi ja rouva Menlös taas olisi ollut kykenevä pitämään yllä järjestystä talossaan, oli herra Menlösistä tullut sellainen vintiö, että häntä on miltei mahdotonta kurissa pitää.

Puolipäiväkahville saapui se vanha neiti Anderson, hyvä ja hurskas ihminen, joka hiirijutun alussa oli koettanut sopua ja rauhaa rakentaa.