Tuntia myöhemmin souti hra Hätylä vieraitaan takaisin kotiin päin, hiki otsallaan ja epätoivo sydämessään. Rva Hätylän sydämessä ei ollut enää epätoivoakaan. Se oli kokonaan turtunut.
Kun he tulivat kotiin ja pääsivät sisään, huusivat Jouhelat heille iloisesti:
— Hyvää päivää! Terveisiä meidän saarelta!
Hätylään oli saatu lisää vieraita.
KERTOMUS SUUTARISTA JA TULISESTA KÄÄRMEESTÄ
Maakunnassa kuulee välistä kummallisia asioita.
Eräs semmoinen on kertomus suutarista ja tulisesta käärmeestä, eikä se suinkaan ole mikään mätäkuunjuttu.
Se oli päinvastoin varsin vakava juttu suutarille. Hän olisi voinut siinä menettää henkensäkin.
Tämä suutari — nimittäkäämme häntä vanhanaikaiseen tapaan vaikka suutari Pikiseksi — oli sellainen vanhanaikainen suutari, jotka ovat antaneet aiheen sananparteen »päissään kuin suutari lauantaina».
Suutari Pikinen oli juuri sellainen suutari.