Otaksutaan johonkin paikkaan maapallolla tasavalta, ja siihen tasavaltaan pääkaupunki ja siihen pääkaupunkiin eräs virasto ja siihen virastoon päällikkö.

Otaksutaan vielä, että tämä päällikkö on niinsanottu toimen mies. Paljon hän hyppää ja häärää kotimaassa ja ulkomaillakin, eduskunnissa ja komiteoissa ja valiokunnissakin. Välistä käy hän kaikessa kiireessä omassa virastossaankin, arvatenkin katsomassa, onko se vielä entisessä huoneistossaan.

Ja varjele, ellei silloin ole päällikön lyijykynä paikallaan päällikön pöydällä!

Tämä kauheus tapahtui kuitenkin tässä eräänä päivänä.

Päällikkö oli tehnyt virastolleen sen kunnian, että oli tullut siinä käymään.

Päällikkö istui pöydän ääressä… äkkiä hänen kulmakarvansa kohosivat, hänen silmänsä saivat tuijottavan ilmeen — —.

Päällikön lyijykynä ei ollut pöydällä!

Se oli poissa.

Se oli kadonnut.

Sitä ei ollut missään.