— Noh, tiedän minä ainakin vielä yhden paikan… aloitti ukko.
Mutta J.U. Joutilas nosti onget vedestä ja sanoi, luovuttaen soutajan paikan säälimättä ukolle, synkkä pilvi otsallaan:
— Nyt lähdetään kotiin!
Ja sanoi sen niin kolealla äänellä, ettei ukko uskaltanut ryhtyä esittelemään uusia, entistä parempia onkipaikkoja.
MUUTTOPÄIVÄNÄ
»Halituli halituli hattan tattan…»
Aadolfi Iivari Yksityinen muutti eilen. Hän ei muuttanut maalle, eikä muutakaan, kiittää kun saa pysyä kaupungissa, mutta hän muutti länsipuolelta Helsinkiä sille puolelle, missä aurinko ensiksi nousee.
Hän muutti ja hyräili, ilman mitään erikoista nuottia, koska hänen musikaalinen harrastuksensa on suurempi kuin hänen kykynsä:
»Halituli halituli hattan tattan…»
Aadolfi Iivari Yksityinen on aikaisemmin mainitun hra Yksityisen täysiserkku. Tämä vain mainittuna senvuoksi, että ihmiset ovat yleensä huvitettuja kaikenlaatuisten sukulaisuussuhteiden tietämisestä ja tuntemisesta. Itse asiaan ja kertomuksemme kulkuun, missä muuten ei tapahdukaan mitään elokuvamaisia yllätyksiä kiivaine peräkkäin juoksuineen ja nauruhermoja kutkuttaville lankeamisineen, ei se millään tavoin vaikuta.