Nyt tuli pappi. Palvelustyttö kantoi vesimaljan salin pöydälle.
Pappi kysyi isältä:
— Mikä tulee lapsen nimeksi?
Kummi kantoi lapsen sisään. Me peräydyimme kaikki puoliympyrään saliin.
Äiti loi isään rukoilevan silmäyksen.
— Se on tyttö… mutisi Kalle Loiske.
Hän aikoi lisätä, ettei nimeä oltu vielä keksitty, mutta samassa aloitti pappi toimituksen.
Nimen kohdalle tultuaan pysähtyi pappi silmänräpäykseksi, valoi vettä nuoren pakanan päähän ja sanoi:
— Minä kastan sinut, Tyttö…
Ja Tyttö siitä tuli.