— Kilikili! sanoi ovikello.
Nyt siellä oli se eukko, joka ei myö kengännauhoja eikä lattiaharjoja, vaan torikasseja ja pukuripustimia. Yksityinen ilmoitti, ettei hän nyt tarvitse torikassia, ja että ripustimia hänellä on enemmän kuin ripustettavia.
Ja hän palasi etsimään niitä seitsemääneljättä penniä.
— Kilikili!
Se oli poika, jolla oli paketti. Paketissa oli Yksityisen aikoinaan tilaaman ja sittemmin unohtaman jatkoteoksen kolmas osa. Se oli tietysti lunastettava.
— Se olis 120 mk, sanoi poika.
Hra Immanuel Yksityinen peräytyi askeleen taaksepäin.
— Mutta edelliset osathan maksoivat vain 75 markkaa
— Tää on paljoa paksumpi, selitti poika. — Ja tässä! on niin paljon kuvia.
I. Yksityinen taisteli lyhyen sisällisen taistelun, jonka lopputulos oli jo edeltäpäin selvä. Hän otti hyllyltä »Kotilääkärin» ja siitä kaksi 100 markan seteliä. Poika antoi takaisin 80 mk ja meni matkaansa.