tai:
menemme heti naimisiin (pastori Ziegler); — syksyllä Ruotsin kiertue; sitten kolme vuotta yhdessä Münchenissä, missä saatan työni loppuun; rahakysymykset (asianajotoiminta) saavat vasta senjälkeen tulla päiväjärjestykseen.»
Välillä vapaaherra Uexküll-Gyllenband muistiinpanoissaan puhuu filosofin kieltä rakkaudestaan ja kiintymyksestään toveriinsa, väliin hän saattaa uhata käyttää vaikkapa väkivaltaa saadakseen tämän taipumaan tahtoonsa.
Kun nuori pari oli Sveitsistä saapunut Lontooseen, tahtoi Ida Aalberg tutustua englantilaiseen teatteriin ja kävi katsomassa ennen kaikkea Henry Irvingin ohjaus- ja näyttelemistaidetta, joihin molempiin hän suuresti ihastui. Lontoossaoloajalla vapaaherra Uexküll-Gyllenband teki melkein yksinomaan vain surullisen katkeria muistiinpanoja, esim.:
»Irving on nero — minuun Ida ei usko.
Hän on vilkas ja iloinen kuin ennen, huutaa englanniksi: come in j.n.e.
Hän ei välitä mitään surustani. Kysyy vain, olenko väsyksissä. — —
Rakkautemme ei ole tarpeeksi sisäistä. – — — Ida saattoi olla täysin tyytyväinen teatterissa, vaikka minä en ollut mukana; olemme vasta kolme kuukautta olleet avioliitossa!!
— — _Näyttämötaide on itsekästä, kunnian_himoista. Vain kaikkein korkeimman idealismin avulla siitä voi tulla jotakin eetillistä.
Kunniaa he saattavat tavoitella yksin terveydenkin kustannuksella.