— Se on minun onneni. — Jos tänne olisi ilmestynyt joku lahjakas taiteilija, niin minä olisin saanut katsella syrjästä.
— Reino, Reino, eikös sinussa sitten olekaan Phoiboksen, Filoleteen ja Markuksen sielua!
— Suo anteeksi, minä en vain tahdo tottua siihen, että sinä, joka olet niin korkealla, voit laskeutua minun rinnalleni.
— Kuules mies, älä halvenna itseäsi, ei se kaunista sinua. Kun sydän on puhdas, niin voi katsoa korkeuksiinkin.
Kun Reino oli tuntikauden maalaillut Melchiorin viittaa, pani hän pensselin syrjään ja sanoi:
— Nyt kai haluat kuunnella neljännestä tapaamisestamme?
— Ole niin hyvä ja kerro, minä kuuntelen työskennellessäni.
Reino kertoi:
Gunhild ja Klemens.
Rooma, joka ylpeänä oli hallinnut koko maailmaa, sai lopulta kärsiä nöyryytyksen ja häpeän päiviä. Germaanit valloittivat sen ja hallitsivat koko Italiaa. Mutta sitten vasta sai Rooma kovia kokea, kun toteutui Cornelio Scipion ennustus: "Kyllä vielä kerran kaatuvat Troijankin muurit". Se tapahtui, kun vanhan Karthagon rannoilta raa'at vandaalit tulivat Roomaan, jossa heidän hävitysraivollaan ei ollut rajoja.