— Että miksikö? No niin, minä esimerkiksi olen nuori, saatan tehdä kaikki … minä menen ja tulen, eikä minun tarvitse ketään pyydellä… Vieläkö sen parempaa?
— Minullepa on ihan ykskaikki: nuoriko olen vai vanha.
— Mitenkä te sanoitte? … ykskö kaikki? Sehän on mahdotonta.
— Mutta aatelkaahan, Feodôsja Nikolâjewna: mitä minä nuoruudellani teen? Yksinäinen mies, lois…
— Itsestännepä se riippuu.
— Siinäpä se juuri on, ett'ei riipu. Jos edes yksikään minua armahtaisi.
Fênitshka katsahti häneen syrjästä, mutta ei puhunut mitään.
— Mikäs tuo kirja on? — kysyi hän hetken kuluttua.
— Tämäkö? Tieteellinen tää on. Kovin konstikas semmoinen.
— Yhäkö te vaan vielä luette? Eikö jo pistä ikäväksi? Etteköhän te jo muutoinkin tiedä kaikkea?