"Kuten kananpoika kasteessa", vastasi Blink.
"Ja ettekö todella tunne tätä herraa?" kysyi Yonker, kääntyen jesuiittaan päin.
"Varsin hyvin, varsin hyvin", vastasi Pietari ja lisäsi naureskellen: "liiankin hyvin".
"Ehkäpä herra tekee hyvin ja istuu, niin saamme edes nyt tutustua toisiimme", lausui Block, nousten puoleksi ja siirtäen samalla tuoliaan vähän lähemmäksi ovea.
"Minä kiitän teitä", sanoi Hannu tuoden Pietarille tuolia. "Koskei Yonker sano mitään sitä vastaan, niin paina, Pekka, puuta. Minä seison mieluummin. Sillä tavalla pääsemme pikemmin asiamme perille."
Ja hän asetti itsensä niin, että hän voisi estää jokaisen hyökkäyksen, jolla jesuiitta kenties ahdistaisi hänen herraansa.
"Eikö teillä ole ainoatakaan veljeä tai sukulaista, jolla on sama nimi kuin teillä, mestari Blink?" kysyi Block, ikäänkuin hän olisi aikonut alottaa ystävällisen ja hupaisen keskustelun yleisistä asioista.
"Ei", vastasi Blink. "Yksi Pietari vain", ja tarttuen viinikannuun otti hän siitä aika siemauksen.
"Entä jos me vähän virkistäisimme teidän muistianne, mestari — hm — Block?" sanoi Hannu. "Kenties ette enää muista, että olette nähnyt tämän herran Amsterdamin kaupungissa, jossa hän veti teidät maalle eräästä kanavasta, kun teidän vihollisenne, joita teillä varmaankin on suuri joukko, olivat teidät sinne viskanneet. Niinhän sen jutun laita oli, Pietari?"
"Niin aivan, Hannu. Spuyn kanavasta, pyhän Klodvigin sillan läheltä", vastasi Blink ja melasi uuden kulauksen.