Kun he hetken vielä olivat puhelleet asioista, jotka eivät huvittane lukijaa, lausui Treslong:
"Minä olen tarpeeksi levännyt ja teidän sopii nyt ruveta pitkällenne. Herätän teidät, kun laivasto taikka ranta tulee näkyviin. Älkää inttäkö vastaan. Minä käsken teitä; te näytätte niin väsyneeltä ja levottomalta. Kielloistanne huolimatta voin arvostella kasvojanne paremmin kuin te itse. Nukahtakaa hetkinen, niin olette sievä ja kaunis, kun saavumme amiraali Lumein luokse, ettekä näytä sellaiselta kuin nääntynyt lammas."
Koska Yonker tiesi, ettei kapteenia auttanut vastustella, meni hän omaan kajuuttaansa ja heittäytyi riippumattoon, jossa hän pian uupui sikeään uneen, vaikka hän oli vakuuttanut, ettei hän ensinkään ollut väsyksissä.
Treslong pani pistoolit vyöhönsä, ripusti miekan kupeilleen ja meni laivankannelle. — Pilvet olivat hajonneet; kirkkaalta taivaanlaelta vilkkui tuhansittain tähtiä.
XXIII
Toivoton tila.
Vaaleanharmaa juova itäisellä taivaanrannalla oli tuskin ilmoittanut uuden päivän koittoa ja vilpas aamutuuli hajotteli vielä sumua, joka kattoi kaikki vedet, kun Yonker, virkistyneenä unesta, jota hän viime aikoina oli varsin vähän nauttinut, lähti kajuutastaan laivankannelle. Hän jäi hetkeksi ihailemaan näkyä, joka kohtasi hänen silmiään. Nousevan auringon säteet välähtelivät veden pinnalta, joka nyt jo oli täydelleen tyyntynyt, ja kirkastivat etäältä Englannin valkoiset rantakalliot. Pari pientä kalavenettä saapui maalta päin ja kalastajat tervehtivät toisiaan iloisilla huudoilla. Hänen oikealla puolellaan leveni auringon paisteessa kimalteleva meri niin laajalle kuin silmä kannatti; vasemmalla puolellaan näki hän noin kaksikymmentä laivaa, jotka enimmäkseen olivat pientä kokoa; ainoakaan ei ollut suurempi kuin se laiva, jolla hän itse purjehti. Tämä oli Merikerjäläisten laivasto, espanjalaisten kauppiasten kammo ja Ranskan sekä Englannin alituinen pelon ja epäluulon aihe. Silmäillessään omaan laivaansa, huomasi hän, että sen kaikki purjeet olivat käärityt ja että se oli ankkuroitu. Osa väestä työnsi parhaillaan venettä vesille; joku aikoi siis lähteä laivasta. Samalla saapui Treslong hänen viereensä ja lausui kummastuneena:
"Kuinka, Yonker, ettekö vielä ole valmis? Joutukaa! Me lähdemme amiraalin luokse."
"Minua haluttaisi olla tulematta", vastasi Galama. "Minä en menesty siellä. Te tiedätte hyvin, että minä melkein joka asiassa olen toista mieltä kuin kreivi Lumei de la Marck, ja sentähden meidän välimme ei ole aivan hyvä."
"Olkoon niin", sanoi Treslong, "mutta teillä ei kuitenkaan ole minkäänlaista syytä olla osoittamatta hänelle kunnioitustanne. Minunkin mielipiteeni ovat monessa kohden vastakkaiset hänen mielipiteilleen, mutta hän on kuitenkin vielä taitava ja urhoollinen amiraali ja minä puolestani aina ihailen häntä."