— Tahtoisin kernaasti tietää, häädättekö minut ulos?
Mr Morton rykäsi taasen; niin hän aina teki, kun joutui hämilleen.
— En millään tavalla! Se ei ollut tarkotukseni, — sanoi hän. — Olettehan siivo mies, ja minä pidän arvossa hiljaisia hyyryläisiä! Minä tarkotin vaan… hm! tarkotin vaan, että kun tulonne suurenevat, sopisi kenties vähän kohottaa vuokrasummaakin.
Kjeld tarttui taasen mr Mortonin käteen, joka paksuna ja painavana nojasi pöytään hänen edessään.
— Kuinka minä rakastan teitä, teidän avomielisen herttaisuutenne tähden! — sanoi hän. — Mutta älkää odottako tulojen lisääntymistä, sillä sitä ei tule.
Mr Morton katseli moittivasti hänen jälkeensä ja nimittikin häntä siitä päivin aina "the folly danishmaniksi", hupsuksi tanskalaiseksi.
* * * * *
Daily news! Daily news!
Oli jääkylmä syyspäivä.
Tuuli vinkui katujen kolkissa, eikä kyennyt aurinkokaan lämmintä luomaan.