Mutta ei hän ikäänsä saattanut seisoa silmät kiinni.

Hänen täytyi saada varmuutta. Hän astui sitte äkkiä pieneen, raskasilmaiseen huoneesen, jonka akkunan edessä nuo vahvat luukut olivat. Pyssyntukilla särki hän akkunan ja toisen luukun. Valoa virtasi huoneesen ja Erkki rupesi tutkivasti katsomaan ympärillensä.

Ei näkynyt elävän olennon jälkeäkään, mutta ei myös näyttänyt täällä olevan väkivaltaa tehty. Vai mitä tuolla vuoteen kulmassa oli? Kankaan palanen. Erkki katsoi sitä ja tunsi sen olevan Katrin morsiuspuvusta. Vielä tarkemmin tutkittuansa molemmat huoneet, löytämättä mitäkään, jota hän olisi tuntenut, sanoi hän vaikeroivalla äänellä:

"Hän on poissa, ehkäpä ikuiseksi. Jumala yksin tietää saanko vielä nähdä hänen".

Näissä sanoissa kuvastautui niin sydäntä viileksivä valitus, että luutnantti Fieandt, joka samassa astui huoneesen, jäi seisomaan ovelle ja katseli Erkki Ollikaista ylen säälivin katsein. Vihdoin astui hän esille ja sanoi Erkille:

"Nuo konnat ovat paenneet Vihtakantaan ja ovat ottaneet naiset mukaansa, mutta…"

"Kuinka Herran nimessä te sen saatatte tietää?" kysyi Erkki tulisesti.

"Toinnu, Erkki", sanoi luutnantti laskien kätensä nuoren talonpojan olalle, huomatessaan surun häntä liiaksi valtaavan. "Sinä olit tuskin ehtinyt tänne, kun minun mieheni saivat kiinni erään saarelaisen, joka pakeni kotoansa. Hän kertoi, että häntä vastaan oli tullut kolme miestä, jotka suurella kiiruulla riensivät Vihtakantaa kohden, hinaten muassaan kahta naista, jotka yhtenään huusivat apua, mutta joita miehet lyömällä ja uhkaamalla heidät tappaa koettivat saada vaikenemaan. Vaikka vielä hämärti, saattoi mies nähdä, että yhdellä oli venäläinen univormu".

Kun Erkki kuuli, että vangittuja tyttöparkoja oli lyötykin, paisuivat suonensa hirmuisesti, ja hän huusi suonenvedontapaisesti pusertaen pyssynsä tukkia:

"Katalaa on niin kohdella avuttomia naisia. Jos Jumala antaisi jonkun noista ilkiöistä käsiini, vannon minä kaiken pyhyyden nimessä, ja niin totta kun minä olen rehellinen Suomalainen, ettei heillä sen jälkeen olisi monta tuntia elettävänä!"