Joukot ja ne, jotka vapaaehtoisesti olivat asestautuneet, olivat muutaman tunnin kuluttua sijoitetut kaupunkiin ja sen valleille. Joka tunti kulki adjutantteja kaduilla vieden joukko-osaston toisensa jälkeen määrätyille paikoille. Sellaista liikettä ja elämää ei Göteborgissa miesmuistiin ole ollut.
Kun Granmar oli tehnyt tehtävänsä näyttämällä kuninkaalle huomattavimmat paikat, riensi hän taasen ukko Stehnin luokse, joka juuri oli lähtemäisillään ulos, kun nuori aseseppä astui sisään.
"Mitä on tekeillä?" kysäsi ukko, ja loi hämmästyneen katseensa Granmariin.
"Tiedättekö missä Agda on?" kysyi Granmar kiihkoisasti.
"Eikö hän ole Briitta Kronin luona?"
"Oletko käynyt siellä?"
"Kyllä."
Ukko Stehn mietti hetkisen, sitten hän sanoi:
"Sitten se ilkeä muija on kait vienyt hänet joen yli."
"Joen yli!" huudahti Granmar. "Mutta tiedättehän, että vihollinen on siellä."