Ensimäisen ja toisen akkunan välillä on raukeneva takka nähtävä. Toisen ja kolmannen akkunan välillä taasen on pistokaarinen oviläpi, jonka ovi on huoneesen päin auennut. Se on vienyt tornin muurista ulkonevaan holvattuun aamuhuoneesen. Kolmannen akkunan oikealla puolella on neliskulmainen komero suoralla lautakatteella.
Yksinkertainen lautakatto lepäsi neliskulmaisiksi veistetyillä tukevilla orsihirsillä. Katto liitettiin tuohella muuria vastaan. Samalla tavalla on laattiakin tehty. Mahdollista on että sekä katto että paljaat muurit olivat, sen aikuisen tavan mukaan, erinäisellä katto- ja seinäveralla puetut.
Varsin samannäköinen on asuntohuone Kirkkotornin viidennessä kerrassa. Asutut ovat luultavasti myöskin huoneet viimeksi mainitun tornin ensimäisessä ja neljännessä kerrassa olleet, ehkä akkunat niissä puuttuvat tuota keskiajan linnoissa tavallista istuimilla varustettua komeroa, jossa, rakastetun tarinan mukaan, linnan naiset, sykkivällä sydämellä istuen, silmäilivät väreillänsä koristettua soturia hurjan tappelun vaiheissa. Ymmärrettävää on että vaaran lähestyessä asuntohuoneidenkin akkunoita varustettiin ampumakoneilla.
Varsin tärkeä senaikuisen varustustaidon oppimiseksi on Kellotornin toinen kerta. Siinä näemme tykistöväen tarpeeksi tornin keskellä kasematin tapaisen huoneen, jonka ympäri muurin paksuudessa on tykkilävillä varustettu käytävä. Huoneesen ennen aukeni rautainen ovi. Kynnykseltä astumme kiviportaita kolme neljä askelta alas pohjakerran kalkkikivestä kudotulle holville. Holvin keskellä on neliskulmainen aukko, josta tykistöä ja kelloja on torniin nostettu. Muuta permantoa kuin tuo holvi ei huoneessa enää löydy. Oikealla kädellä ovea on muurissa tuo neliskulmainen komero, jonka tapaamme vanhan linnan muissakin asutuissa huoneissa. Lähellä sitä on hyvästi säilynyt takka ennen kerrottua muotoa. Paitsi näitä tarpeellisuuksia näemme huoneen aliseinuksessa seitsemän leveää pistokaarista komeroa, joista kolme, ensimäinen, neljäs ja seitsemäs, ylemmältä osaltansa puhkaistuna, päästävät tykkikäytävästä hiukan päivän valoa huoneesen. Noista aukoista konttivat vuorotellen tykinampujat käytävässä oleville tykkiläville. Vihdoin näemme huoneessa noita komeroita ylempänä neljä neliskulmaista savureikää, joista huoneesen tunkeuva kruutinsavu pääsi tulvaamaan ulos. Huone mahtaa olla tuo tilikirjoissa n.s. Tykinampujain kamari. Käytävä on lähes kaksi kyynärää leveä ja varustettu seitsemällä tykkilävellä, joista ainoastaan viidessä, jotka painuvat Vääräsaarelle päin, on n.s. tykkivuode eli tappireijällä varustettu poikkipuu, jolla tykki lepäsi. Lävet ovat myöskin komerolla varustetut, tykki-ampujain seisoa.
Käytävä ei kierrä koko tornia. Sen jatkona on samoin muurin paksuudessa vähäinen suoja, jossa ehkä muinoin tykinampujain päällikkö majaili. Venäläiset ovat varustaneet huoneen uudenaikaiseksi valtiolliselle vangille, joka sanotaan siinä majailleen tämän vuosisadan kolmannella kymmenellä. Samaan aikaan oli toinen valtiollinen vanki majaillut alempana tornin pohjakerran kyljellä toisessa suojassa, johon eräs tornin ulkomuurissa Kirkkotornin puolella oleva ovi kivisiä portaita myöden johtaa. Tuo suoja on monella komerolla varustettu ja tarjosi vangille mitä kauniimman näköalan Pihlajavedelle päin.
Paitsi tässä kerrottua tykkikäytävää löytyy toinen samantapainen Kirkkotornin kolmannen kerran tasalla. Se kuitenkin puuttuu tuota myöhemmin n.s. kasemattia.
Merkillisimpiä muinaisjäännöksiä Tott'in aikuisessa linnassa on tuo paavinuskon aikuinen kappeli eli kirkko Kirkkotornin kolmannessa kerrassa.
Kappeli on linnan varsinaisella keskikohdalla. Kappelin eteisestä tai läheisyydestä jakaantuivat käytävät ja kiertoportaat kaikille linnan osille.
Kappelin oviläpi on pyörökaarinen ja, ehkä myöhempinä aikoina, tiilistä holvattu. Se on ollut kahdella ovella varustettu, toinen eteiseen, toinen kappeliin päin aukeneva. Kappeli ei ole aivan ymmyrkäinen, vaan pitkänsoikea; sen pituus on siten 32 1/2 ja leveys 24 jalkaa. Permanto, joka lepää petäjäorsilla, on savella yhdistetyistä kalkkikivi-liuskoista ladottu. Katto, kolmesta kaaresta yhdistetty ristiholvi, on kalkkikivestä ladottu. Holviristi on 18 1/2 jalkaa permannosta. Kalkilla liimatut seinät ovat 1868 vuoden tulipalossa savusta pahaksi mustuneet. Kirkon itäseinässä on oikealla kädellä ovesta tullen pieni komerontapainen kuori, jonka pohja on puolitoista jalkaa ylempänä kappelin permantoa. Kuori on 6 jalkaa leveä, 5 jalkaa syvä ja katettu yksinkertaisella ristiholvilla. Kummallakin sivulla on laudoitettuja muurattuja penkkiä. Sekä sivuilla ylempänä noita penkkiä, että kuorin takamuurissa on leveitä mataloita komeroita kirkon-astioita ja pyhäinkuvia varten. Ylempänä komeron takaseinällä on puoli-viidettä jalkaa leveä ja kuusi jalkaa korkea komero, jossa luultavasti alttarikaappi kuvineen kerran välkkyi keraisten kynttiläin valossa.[45]
Lähellä kuoria ulkonee kappelin seinämuurista kaksi liuskamalevyä, joilla arvattavasti pyhä vesi muinoin sijaitsi. Vihdoin nähdään kappelin seinämuurissa useita komeroita, joissa pyhäin kuvia koreili tai kerakynttilöitä paloi.