Mutta viikon lopulla Lauristonin toiveet alkoivat laskea nollaan asti. Ei yhtäkään kirjettä ollut saapunut — ei John Purdielta eikä kustantajalta. Sunnuntaiaamuna hänellä oli jäljellä viimeinen puolikruununen. Sinä päivänä hän käytti rahojaan hyvin varovasti, mutta maksettuaan yksinkertaisen päivällisensä eräässä halvassa kahvilassa hän ei omistanut enempää kuin yhden shillingin. Hän lähti sinä iltapäivänä kävelemään Kensingtonin puutarhaan tuumiskellen itsekseen, mitä olisi paras tehdä. Hänen seisoessaan siinä keinotekoisen lammikon rannalla katselemassa vesilintujen puuhia tervehti joku häntä, ja hän huomasi kääntyessään panttitoimiston sievän tytön seisovan vieressään ja hymyilevän hänelle ujosti.

III

KUOLLUT MIES

Lauriston ajatteli Zillahia samalla hetkellä, jolloin tämä puhutteli häntä: tytön tummat silmät ja ystävällinen jäähyväishymyily panttitoimistossa olivat ilmestyneet hänen mieleensä aivan kuin huojentamaan hänen välittömän tulevaisuutensa herättämiä mietteitä. Ja nyt hän, nähdessään Zillahin ilmi elävänä niin lähellä, vieläpä selvästi ystävällisellä mielelläkin, punastui aivan kuin tyttö, sillä hän oli vielä siinä iässä, jolloin ujous kuuluu ehdottomasti luonteeseen. Zillahkin punastui — mutta hän sai hillityksi itsensä paremmin kuin Lauriston.

"Olen puhunut teistä serkkuni Melkyn kanssa", hän virkkoi nopeasti. "Tai paremminkin, hän on puhunut teistä minulle. Hän sanoo aikovansa esittää teidät eräälle miehelle, joka haluaa saada luettelonsa painetuksi — viiden punnan palkkiota vastaan. Älkää tehkö sitä niin vähästä! Minä tunnen tuon miehen — vaatikaa häneltä kymmenen!"

Lauriston käveli hänen kanssaan käytävää myöten.

"Mutta enhän minä voi nyt menetellä niin", hän sanoi heti. "Minä olen, nähkääs, luvannut tehdä sen viidellä."

Zillah vilkaisi häneen nopeasti.

"Älkää olko tyhmä", hän virkkoi. "Jos joku Melkyn tapainen tarjoaa teille viisi puntaa jostakin, niin pyytäkää häneltä kaksin verroin. He antavat sen. Ette taida ymmärtää raha-asioista paljon?"

Lauriston naurahti ja rohkaistuen vähän nyökäytti päätään.