Hollinshaw kääntyi äkkiä ja osoitti Lauristonia.
"Tuolla on se nuori mies", hän sanoi vakuuttavasti.
Kaikkien kurkottaessa kaulaansa Melky kuiskasi Lauristonille.
"Teillä olisi pitänyt olla lakimies apulaisena", hän virkkoi. "Hiivatti sentään — minähän olen oikea tomppeli, kun en ajatellut sitä! Olkaa varuillanne — oikeuden puheenjohtaja katselee teitä!"
Jokainen saapuvilla olevista tosiaankin tuijotti Lauristoniin. Sitten puheenjohtaja kääntyi hänen puoleensa.
"Haluatteko kysyä jotakin tältä todistajalta?" hän sanoi.
Lauriston nousi seisomaan.
"En", hän vastasi. "Se on aivan totta, mitä hän sanoi. Nimittäin mikäli se koskee minua."
Puheenjohtaja epäröi hetkisen. Sitten hän viittasi Hollinshawia poistumaan todistajain aitiosta ja kääntyi taas Lauristoniin.
"Nyt haluamme kuulla teidän todistuksenne", hän virkkoi. "Ja — sallikaa minun huomauttaa teille varalta, ettei teillä ole minkäänlaista velvollisuutta sanoa sellaista, mikä syyttäisi teitä rikoksesta."