"En — en muistaakseni", vastasi Palsford. "Minä en lue selostuksia murhista, koska en harrasta niitä, en edes ammatin kannalta. Ne eivät kuulu minun alaani, Shelmore."
"Ei minunkaan", sanoi Shelmore. "Mutta niihin sekaantuu joskus pakostakin. No niin, asianlaita on näin: Muuan outo, hyvin varakas mies, joka nimitti itseään James Deaneksi —"
"Kuinka?" huudahti Palsford tiukasti. "James Deaneksiko?"
"James Deane", toisti Shelmore, "tuli asumaan kaupunkiimme Chancellor-hotelliin muutamiksi päiviksi joku aika sitten, ja hänet murhattiin — ammuttiin — hänen tuloiltanaan keskiyöllä. Hänen ruumiinsa löydettiin hylätystä hiekkakuopasta rouva Champernownen huvilan takaa. Tähän saakka ei hänen kuolemansa salaisuutta ole saatu paljastetuksi, mutta minähän voin kertoa teille, että vakavista syistä luulemme rouva Champernownen olleen, ellei juuri tosiasiallisesti osallisena murhaan, niin ainakin rikostoverina. Mainitsemani Deane…"
"Kuka hän oli — mistä hän saapui tänne?" keskeytti Palsford.
"Cambornesta, Cornwallista", vastasi Shelmore. "Hän oli erään tinakaivoksen toinen osakas, ja hänen liiketoverinsa, sievänlainen tyttö, oleskelee nykyään täällä, asuen Chancellor-hotellissa — saatte varmasti nähdä hänet, jos viivytte täällä. Hän sanoo tuon miehen — James Deanen, joka oli ollut hänen isänsä liiketoveri ja sitten oli hänen holhoojansa — olleen ammatiltaan kaivosinsinöörin."
Palsfordin kasvot, joiden ilme tavallisesti oli hyväntahtoisen iloinen, olivat nyt käyneet hyvin vakaviksi. Hän hieroi leukaansa miettiväisesti.
"Kummallista, hyvin kummallista!" mumisi hän. "Tämä meidän maailmamme on sittenkin hyvin pieni. Hiton kummallista! Ja — murha!"
"Ette suinkaan luule James Deanea samaksi James Arradeaneksi, josta äsken kerroitte?" kysyi Shelmore.
"En!" vastasi Palsford jyrkästi. "Kerron teille suoraan, herra Shelmore. James Arradeane, puheena olevan naisen mies, on nyt Australiassa ja on oleskellut siellä jo parikymmentä vuotta. Mutta minä olen kirjevaihdossa hänen kanssaan neljästi vuodessa — hänellä on täällä Englannissa hieman omaisuutta, josta pidän huolta. Ei — se mies ei voinut olla James Arradeane. Mutta kuitenkin luulen varmasti tietäväni, kuka hän oli."