XXI

KESKIPÄIVÄN LISÄLEHTI

Styler otti pienen kultahelyn vasempaan käteensä ja pyöritteli sitä varovasti oikean kätensä etusormella.

"Ulkomaista tavaraa, komisarius", huomautti hän. "Hienoa työtä, eikö olekin! Intialaista kirjailua luullakseni — olen ennenkin nähnyt tällaisia vehkeitä. Ja vanha se on myöskin — katsokaahan, kuinka kulunutta on kaiverrus tai miksi sitä nimitettäneen. Ja tämä siihen jäänyt renkaankappale — hankautunut ohueksi kuin kultapaperi!"

"Niin, senpä vuoksi se onkin pudonnut kellonperistä tai joistakin muista ketjuista", sanoi komisarius. "Olemme tarkoin etsineet niiden ketjujen useampia renkaita, mutta emme ole löytäneet mitään. Mutta onhan tuokin jonkinlainen tienviitta, vai mitä, herra Styler?"

"Se on epävarmaa", väitti Styler. "Hyvin monet viattomat ihmiset ovat saattaneet pudottaa tuollaisen pikku helyn. Niissä metsiköissä kai kävelee koko joukko ihmisiä?"

"Ei suinkaan", pani komisarius vastaan. "Vanha herra Tress, nykyisen nuoren isännän setä, piti tuiki tarkkaa huolta kartanon puistosta ja alueesta eikä sallinut kenenkään liikkua siellä, varoen harvinaisia puitaan ja pensaitaan ja muuta semmoista, ja sama komento on jatkunut — siellä ei liiku ketään muita kuin Lynne Courtin asukkaita. Ja tuo kultapalanen, herra Styler, on pudotettu äskettäin — se oli yhtä hyvin säilynyt ja kirkas kuin se nytkin on — se ei ollut virunut kauan ulkoilmassa."

"Mistä se oikein löytyi?" kysyi Styler. "Oliko se hyvin lähellä
Kestevenin ruumiin löytöpaikkaa?"

Komisarius penkoi asiakirjakasaa ja veti esille käärön kalkkiopaperia, levittäen sen sitten pöydälleen ja kiinnittäen sen paperipainoilla.

"Me teetimme tämän kartan", sanoi hän. "Arvelimme siitä joskus olevan hyötyä — siihen on merkitty välimatkat ja niin edelleen. Kuten näette, siinä on Lynne Court — rakennus, puutarhat, leikkikentät, puisto ja läheisin ympäristö. Tuossa on talo, tuossa se paikka — aukeama kuusistossa — josta Kesteven löydettiin ammuttuna — kahden ja puolen sadan metrin päässä talosta. Tuossa on polku, joka vie aukeamalta metsän läpi Lynchfieldin tielle aukeavalle portille. No niin, eräs miehistäni löysi tämän helyn tuon polun vierestä, sitä kohdalta, johon olen punaisella musteella merkinnyt pienen ristin. Näettekö?"