Ennenkuin Smith ennätti vastata, pyörähti kadunkulmasta heihin päin ajuri ja vaunujen ikkunasta näkyivät Fowlerin kasvot. Nähtyään isäntänsä hän pysäytti ajurin, hypähti maahan ja riensi Darrellin luokse perin huolestuneen näköisenä.
"Voitteko te ja tohtori Hextall tulla kotiin, sir?" virkkoi hän. "Teitä tarvitaan siellä."
XXIII
SMITHIN SELOSTUS ASEMASTA
Darrell Tress, joka Hextallin ja Smithin puhellessa oli seisonut synkkänä ja äänettömänä, hätkähti ja katsahti kamaripalvelijaansa epäluuloisesti.
"Mitä nyt, Fowler?" kysyi hän. "Onko jotakin muuta vinossa? Olen tulemaisillani sairaaksi tästä! Mitä on tapahtunut?" Fowler loi ryhmän muihin jäseniin laajasisältöisen katseen. "Walters, sir", sopersi hän.
Darrell säpsähti uudelleen — tällä kertaa rajusti. Hän kääntyi
Hextallin puoleen, ja hänen kasvonsa kävivät kalpeiksi.
"Walters!" huudahti hän. "Mitä —"
Hän katkaisi lauseensa äkkiä, yhäti tuijottaen Hextalliin. Ja Hextall alkoi nopeasti puhua palvelijalle.
"Mikä hätänä, Fowler?" tiedusti hän. "Mitä Waltersista?"