Paquita Tress ojentautui kuullessaan äkillisen, kylmällä äänellä lausutun käskyn. Hän silmäsi Hextallia ylhäältä alas; sitten ilmestyi hänen otsalleen kiusaantumisen ryppy, ja hän muutti hieman asentoaan.
"En ennenkuin nuo miehet luovuttavat takaisin rahat, jotka he ovat saaneet veljeltäni", vastasi hän jyrkästi. "Tuo mies tuolla, erikoisesti — hän on petturi!"
Pöytään nojaava pitkä mies käänsi päätään ja kuiskasi jotakin taempana kiukuttelevalle miehelle. Sitten hän astui esille, heikosti hymyillen.
"Täällä on tapahtunut vähäinen häiriö", virkkoi hän sovittavasti, samalla kumartaen Hextallille. "Neiti Tress sai päähänsä ajatuksen, että hänen veljensä ja vieraiden peli oli epärehellistä, minkä johdosta hän sekaantui asiaan, valitettavasti, uhaten väkivallalla. Hänen omaa parastaan tarkoittaen minä yritin ottaa häneltä revolveria. Kamppailussa se laukesi, ja minä pelkään, että hänellä on haava."
"Ja myöskin revolveri", lisäsi tyttö uhmailevasti naurahtaen. "Ja minä pysyn sanassani! Älkää välittäkö hänestä", jatkoi hän kääntyen hetkiseksi Hextalliin päin ja viitaten kookkaaseen mieheen ylenkatseellinen ilme kasvoillaan. "Hän on yhtä kehno kuin toisetkin — kehnompikin! Tuo mies tuolla takana ei poistu täältä, ennenkuin panee rahat takaisin pöydälle — minä olen pitänyt häntä silmällä. Jos kukaan teistä — kuka tahansa! — rohkenee vielä koskea minuun, niin minä ammun kuoliaaksi!"
Kookas mies katsoi lääkäriin, hymyili ja kohautti olkapäitään. Sitten hän kääntyi ja astahti pari askelta peremmällä olevia miehiä kohti. Tällöin Hextall uudelleen puhutteli tyttöä.
"Teidän olisi parasta noudattaa neuvoani", sanoi hän rauhallisesti. "Te ette saa aikaan mitään hyvää, ja teidän haavanne saattaa olla vakavampi kuin luulettekaan."
"Minä kyllä tiedän, millainen se haava on", tiuskasi hän. "Minä sain kuulan olkapäähäni, jos tahdotte tietää. Mutta mitä sanoin, sen minä sanoin, ja minä teen mitä uhkasinkin, ellei… katsokaahan tuota!" huudahti hän äkkiä, osoittaen nojatuolissa nukkuvaa veljeänsä. "Luuletteko, että hän kykeni pelaamaan? He ovat petkuttaneet häntä — kaikki nuo!"
Kookas mies tuli takaisin toisten seuraamana — synkkäsilmäinen ilmeisesti vimmoissaan.
"Neiti Tress liioittelee", sanoi kookas mies levollisesti. "Petkutusta ei ole tapahtunut. Mutta rauhan ja hiljaisuuden vuoksi tämä herra jättää pöydälle herra Tressiltä voittamansa rahat. Me toiset emme voittaneet, vaan hävisimme. Jättäkää siis rahat ja lopettakaamme tämä juttu", jatkoi hän kääntyen kiukuttelevaan mieheen. "Kiiruhtakaa!"