"Mitä tiedätte herra Tickellistä? Kertokaa se omalla tavallanne!"
"En tiedä muuta kuin sen, että hän silloin tällöin kävi Kestevenin seurassa asunnossani pelaamassa korttia ja että kerran tai pari olen nähnyt hänet ratsastuskilpailuissa", selitti Darrell. "En tiedä hänestä sen enempää, en niin mitään."
"Ette tiedä, kuka ja mikä mies hän on, missä hän asuu —"
Koulusalin ovella äkkiä alkanut hälinä sai lakimiehen keskeyttämään lauseensa. Väkijoukon lävitse tunkeutui konstaapeli, pitäen vaaleankeltaista kirjekuorta ihmisten päiden yläpuolella. Hän ojensi sen pöydän yli lakimiehelle, joka repi sen auki, luki sen sisällön ja kääntyi tutkintotuomarin puoleen.
"Minun lienee paras ilmoittaa tämä uutinen teille heti, sir", virkkoi hän kohteliaasti. "Se mies, josta puhumme, on löydetty."
XIII
KARTTALUONNOKSEN MUISTIINPANOT
Ihmistungoksen täyttämässä huoneessa syntyneen hälinän ja kiihkeiden huudahdusten aikana sähkösanoma siirtyi kädestä käteen pöydän ääressä istuvien kesken, ja pian kumartuivat Smith ja Hextall yhdessä sitä tarkastamaan.
"Lynchfieldin poliisikomisariukselta", jupisi Smith. "Lynchfield? — Ahaa! Se on Hampshiren rajalla, Southamptonin tien varrella. 'Tickellin kuvausta vastaava mies makaa tajuttomana polkupyörätapaturmasta eräässä majassa täällä lähellä. Lähettäkää joku tuntemaan!' Ahaa! Näetkö, Hextall, hän on yrittänyt Southamptoniin pujahtaakseen pois maasta. Mitähän nuo miehet nyt aikovat?"
Lontoolainen lakimies, tutkintotuomari, valamiehistön puheenjohtaja ja poliisipäällikkö kuiskuttelivat keskenään pöydän päässä. Äkkiä tutkintotuomari nosti päänsä pystyyn.