Hextall viipyi hetkisen, liikkuen sinne tänne, mutta aina tähyillen ovea, josta kotiopettajatar oli mennyt. Vihdoin hän, yhäti saamattomasti epäröiden, meni ovelle, astui muutamia askelia sisälle saliin ja katsahti ympärilleen. Silloin hän näki neiti Brockin uudelleen. Hän istui pienen pöydän ääressä kaukaisessa sopessa; hänen kädessään oli ruokalista, ja tarjoilija odotti vierellä. Ilmeisesti neiti Brock aikoi syödä päivällistä.
Hextall peräytyi nopeasti, saaden äkkiä oivallisen mielijohteen. Hän riensi likimpään puhelinkoppiin, selaili hätäisesti luettelon lehtiä ja soitti Smithin asuntoon Templeen. Hetkisen kuluttua vastasi Styler hänelle. Smith, ilmoitti Styler, oli juuri lähtenyt ulos, mutta hän, Styler, oli kyllä kotosalla.
"Laittautukaa sitten heti autoon ja tulkaa tapaamaan minua Charing Crossin päälinjan lippumyymälässä niin nopeasti kuin suinkin ehditte!" komensi Hextall. "Älkää vitkastelko sekuntiakaan, älkää edes vastataksenne — hyvin tärkeä asia!"
Hän uskoi niin varmasti Stylerin tottelevan heti, että soitti puhelimen kiinni ja kiiruhti kopista etsimään sopivaa tähystyspaikkaa, josta saattoi pitää silmällä ravintolan ovea. Vähän väliä hän pistäytyi lippumyymälässä, ja kymmenen minuutin kuluttua tuli Styler juoksujalkaa hänen luokseen.
"Kelpo mies!" huudahti Hextall. Hän veti sihteerin asemasillalle ja osoitti ovea, jonka takana neiti Brock epäilemättä aterioi kaikessa rauhassa. "Styler", sanoi hän, "neiti Brock — kotiopettajatar — tiedättehän — on tuolla!"
Stylerin terävät piirteet muuttuivat entistäkin ajokoiramaisemmiksi, ja hänen silmänsä välähtivät.
"Yksinkö?" tiedusti hän.
"Yksin. Mutta tunnetteko hänet — näittekö hänet Lynne Courtissa? Ettekö? Menkää sitten vähän matkaa sisälle tuosta ovesta! Sitten hänet näette. Hän istuu pöydässä tuonpuolisessa päässä, oikeanpuolisessa nurkassa — hoikka, vaaleatukkainen, nuori nainen, yllään yksinkertainen, tumma takki ja samanlainen hame ette voi hänestä erehtyä. Hänen — hänen hattunsa on muistaakseni hieman kallellaan."
Styler pujahti tiehensä ja palasi kahden minuutin kuluttua.
"Selvä on", virkkoi hän. "Näin hänet."