Blick nousi nojatuolista, jossa hän oli istunut Chilfordin äkillisestä lähdöstä saakka, jalat ojennettuina ja kädet taskuissa, silmäillen eteensä neuvottomana ja hieman alakuloisena.
"Sittenpä minun pitäisi palata jälleen", murahti hän. "Hiisi vieköön, enpä vieläkään oikein tiedä, emmekö päästäneet rouva Braxfieldia käsistämme aivan liian helpolla!"
"Hän ei karkaa", virkkoi poliisikomisario nyökäten merkitsevästi. "Ja jos kaikki on pelkkää silmänlumetta —"
Hän keskeytti puheensa, sillä poliisi astui huoneeseen ja pani pöydälle käyntikortin.
"Tämä herrasmies odottaa ulkopuolella, sir", sanoi poliisi.
Poliisikomisario katsahti korttiin, säpsähti ja kääntyi Blickiin.
"Sir Thomas Hodges-Wilkins!" mutisi hän epäselvästi. "Se suuri tiedemies — sama cambridgelainen professori, josta Spindler kertoi meille. Mitähän ihmettä hän mahtaa tahtoa? Ohjatkaa hänet sisälle, Jarvis", jatkoi hän. "Siirtäkää tuohon tuoli." Hän katseli kummastuneena etsivään. "Uusi aste!" mutisi hän. "Mitäs tuumitte?"
Blick ei vastannut mitään. Hän katseli tarkasti ovella, josta äkkiä ilmaantui mies, joka ei ollut lainkaan sellainen kuin Blick oli mielessään kuvitellut. Sensijaan, että kuuluisa kemian professori olisi ollut vanha, vakava, kaljupäinen ja parrakas, käyttänyt silmälaseja ja ollut puettu miten kuten, hän olikin hieno, vilkas, miltei sotilaallisen näköinen, huolellistakin huolellisemmin vaatetettu, käytti monokkelia silmälasien asemesta, kasvot räiskyvän iloiset ja huulilla hymy, jota hän tuhlaili runsaasti molemmille huoneessaolijoille sisäänastuessaan ja istuutuessaan poliisikomisarion virkapöydän ääreen; sen kulmalle hän laski pari kolme sanomalehteä, joissa oli paksuja, sinikynällä tehtyjä alleviivauksia siellä täällä.
— "Hyvää huomenta — hyvää huomenta!" huudahti hän. "En tiedä, arvaatteko ammattini nimestäni — tai tiedättekö siitäkään mitään? Mutta olen lukenut sanomalehdissä esitetyt selostukset Markenmoren jutusta, ja eilisiltana minusta rupesi tuntumaan siltä, että minun täytyy matkustaa tänne ja kertoa teille jotakin. Ensiksikin, päästäksemme selville asioista, onko täällä käynyt muuan nuori mies, nimeltä Spindler, apteekkiapulainen Farshamista?"
"Kyllä!" vastasi poliisikomisario.