"Kyllä!" hän vastasi. "Teidän on se kuultava, Holt, sillä minulla ei ole ketään muuta, jolle voisin siitä puhua, ja minun on saatava neuvotella siitä. Lisäksi olette järkevä nuorukainen. Asia on näin — tehän näitte ne kaksi naista, jotka menivät ohitsemme keskustellessamme isännän kanssa eilen iltapäivällä puutarhurin portilla?"
Nyökkäsin myöntävästi. Olisin voinut lisätä, että — sieluni silmillä olin nähnyt nuoremman naisen koko ajan siitä alkaen ja että olin viettänyt koko sen päivän ajatellen häntä. Mutta sen pidin omina tietoinani.
"No niin", jatkoi hän. "He eivät sitä tiedä, eikä sitä tiedä kukaan muu paitsi minä. Mutta asia on niin, Holt, että — he ovat vaimoni ja tyttäreni!"
Polttelin paraikaa Mazaroffin mainiota sikaaria, ja kun hän lausui paljastuksensa, säpsähdin niin rajusti, että se kirposi hampaistani ja putosi lattialle. Minusta tuntui, että kului kokonainen ihmisikä — kokonainen ajanjakso — kumartuessani ja ottaessani sen takaisin käteeni. Ja minua kummastutti, kuinka tyynesti ja jokapäiväisesti vastasin istuessani jälleen pystyssä, katsoen häntä silmiin.
"Musgrave" — ääneni oli aivan rauhallinen — "nimitti vanhempaa naista rouva Elphinstoneksi ja nuorempaa neiti Merchisoniksi — neiti Sheila Merchisoniksi".
Hän naurahti kärsimättömästi.
"Höpisköön Musgrave mitä hyvänsä!" hän tokaisi. "Hän ei tunne asioita paremmin eikä tiedä sen enempää. Mutta minä sanon teille, että vanhempi nainen on vaimoni ja tyttö tyttäreni, ja jollen keksi keinoa tämän selkkauksen selvittämiseksi, niin piru on merrassa!"
Keskustelumme katkesi siihen vähäksi aikaa. Hän istui pyöritellen tukevia peukaloitaan, ja kun hän oli pannut pois siniset silmälasinsa, näytti hänen silmänsä kierous jostakin syystä entistäkin pahemmalta. Aloin tuntea, että hän oli salaperäisyyteen kietoutunut henkilö, josta en ollut selvillä.
"En jaksa ymmärtää", sanoin vihdoin.
"Aion selittää sen teille, Holt", vastasi hän. "Se on näin — tuon hyvännäköisen tytön nimi on todellakin Merchison. Ja se on myöskin äidin nimi, vaikka hän nimittääkin itseään Elphinstoneksi ja epäilemättä luulee, että hänellä on siihen täysi oikeus. Ja se on — minunkin nimeni. Merchison!"