Maythorne kiiruhti huoneesta jättäen minut harmittelemaan ja nielemään kiukkuani yksin poliisien seurassa. Pian Corkerdale, joka oli kuiskaillut Mannersin kanssa, puhutteli minua.
"On varsin paikallaan ja epäilemättä hyvin luonnollista, että te, herra Holt, olette hieman herkkä kiivastumaan", hän sanoi puolittain moittien, puolittain anteeksipyytäen. "Olette ihastunut nuoreen neitiin, kuten jokainen, jolla on vähänkin silmää, saattaa nähdä, ja —"
"Jättäkää neidin nimi sekoittamatta tähän!" kivahdin. "Ja minun myöskin!"
"On hieman vaikea olla sekoittamatta juttuun hänen nimeään", huomautti Corkerdale hymyillen, "sen jälkeen, mitä olemme kuulleet, eikö olekin? En epäile hänen kertomustaan — en sinnepäinkään — vaikka minua hiukan kummastuttaakin, että hänen kaltaisensa nuori nainen — hän on näppärä tyttö! — meni sillä tavoin satimeen. Hänet houkuteltiin satimeen, siitä ei ole epäilystäkään! Mutta sitä en usko, että hänen äitinsä oli houkuteltu satimeen!"
"Mitä?" huudahdin. "Mutta kuulittehan juuri —"
"Kuulin juuri, mitä me kaikki kuulimme", keskeytti hän. "Minun mielipiteeni on, että se oli Murdoch-vaimon ja rouva Elphinstonen keskenään sopima temppu ja että he yhdessä jutkauttivat neiti Merchisonia. Luulen, että rouva Elphinstone vapaaehtoisesti meni siihen taloon ja kesti vankeuden — häneltä ei puuttunut mitään — kuulittehan — niin että hänen tyttärensä, joka alkoi tietää liian paljon ja käydä vaaralliseksi, voitaisiin pitää varmassa tallessa ja äänettömänä siihen asti, kunnes toinen nainen ehtisi pois vaaran ulottuvilta! Ja panen vetoon kaikki, mitä minulla on, yhtä pennyä vastaan siitä, että juuri Murdoch kolhi Bownas-miekkosta kalloon siellä takakujalla ja että hän nyt on — jossakin!"
"Ette siis luule rouva Elphinstonen tietäneen mitään Bownasista!" sanoin. "Hyvä Jumala! Teidän käsityksenne mukaan —"
"Minun käsitykseni mukaan murhasi Mazaroffin Murdoch, ja rouva Elphinstone tiesi sen hyvin", virkkoi hän päättävästi. "Siitä on joka tapauksessa lakimiesten sanontatapaa käyttääkseni prima facie-todistus, ja Manners on samaa mieltä kanssani! Emmekä me lähde tästä hotellista, ennen kuin lääkäri palaa, ja sitten saamme nähdä, eikö rouva Elphinstone ole kyllin hyvissä voimissa kuulusteltavaksi. Ja jollei hän ole — vielä tällä hetkellä — niin viivymme tässä talossa siihen asti, kunnes hän on. Siinä se!"
Ennenkuin ennätin virkkaa mitään, avautui ulko-ovi ja Maythorne tirkisti sisään, työntäen puoli päätänsä näkyviin.
"Holt!" hän kutsui.