"Ei, älkäämme sentään", sanoin minä. "Odottakaamme Methamia — hän ei kauan viivy, ja hän on älykäs mies. Hänellä on kai joku ehdotus, ja sitten…"
Juuri silloin riensi Metham esille. Kerroin hänelle kiireellisesti, mitä tiesimme. Sanaa sanomatta hän livahti kadun yli häviten sen toisella puolella olevan rakennuksen ovikäytävään. Näin hänen raapaisevan tulitikun ja suojaavan lieskaa kädellään. Hohde sammui, ja hän tuli takaisin.
"Toinen kerros, Gartebaum & Caltiades, timanttikauppiaita", kuiskasi hän. "Siellä hän siis on, niin kai? Tekee tai hieroo kauppaa, mr Gregg. Hyvä niinkin! Eipä hätää niin kauan kuin tiedämme, missä hän on. Tässä seisoskeleminen on neidille viileää hommaa. Mutta…"
"Mitä te sanoitte kuulleenne Corlandin toimistoon palattuanne?" kysyin minä.
Hän vei minut syrjään, kuiskaillen.
"Minä kuulin sen isännältä", vastasi hän. "Teräväpäinen mies, se Corland! On päivän kuluessa hiljalleen tiedustellut Trafferdalesta, senjälkeen kun kuuli, mitä teillä ja palvelijalla oli tänä aamuna sanottavana. Trafferdalen raha-asiat ovat huonolla tolalla. Hänestä näet huhuillaan Cityssä, ja eilen ehtyi melkein kaikki hänen käytettävissään oleva tili hänen pankissaan. Ne rahat on kai tuo saanut", jatkoi Metham, nyökäten valaistua ikkunaa kohti. "Lienee kyninyt hänet perinpohjin! Seikkailijatar ja luultavasti…"
"Miss Vandamarke sanoo Trafferdalen suositelleen häntä mr
Vandamarkelle", huomautin minä. "Näyttäisi siltä kuin…"
"Mrs Kennerleykö olisi ollut hänen kätyreitään?" keskeytti Metham ivallisesti naurahtaen. "Hm, jos niin oli, mr Gregg, ovat osat vaihtuneet! Sen jälkeen, mitä näimme Wells-kadun huoneistossa, ei ole epäilystäkään, että rouva oli hänet huumannut ja sitten livistänyt. Ja…"
"Valo on sammutettu!" huudahti Rosalie.
Metham ja minä käännyimme nopeasti.