Kaksi impeä kasvoi Pandionin palatsissa loistavassa Athenan kaupungissa. He kasvoivat kuin kukkaset, mutta kauniimmat olivat he kaunihimpia kukkia, sillä heidän ihanat silmänsä puhuivat sisällisestäkin, hengen, kauneudesta niin rikkaasta, että, kun niihin katsoit, sä luulit köyhyyden jo tuiki maailmasta kadonneen. Ja Kreikan nuorukaiset, joiden osalle se onni sattui että saivat näitä impiä nähdä, tunsivat ja tunnustivat yksin mielin, että olivat nähneet kaunokaisista rikkaan Hellaan kaunihimmat naiset.
Ja maan kaunokiharaiset pojat kilpailivat voittaaksensa suosiota impien edessä, uljaat ruhtinaat kävivät heitä kosimassa. Mutta immet eivät niihin taipuneet, vaan pitivät sydämmensä vapaina toisiansa varten.
"Toisiansa varten" — sillä keskenänsä olivat he tehneet sisar-liiton semmoisen, että rakastaisivat toisiansa totisesti ja etteivät toisistaan eroaisi tässä maailmassa, eipä toisessakaan maailmassa, jos suopeat jumalat semmoista sallisivat.
Ja siltäpä todellakin näytti kuin olisivatkin korkeat jumalat katsoneet hyväksi toteuttaa sisar-parin tahdon ja päätöksen, ja kuin olisivat onnen jumalattaret, nuo järkähtämättömät Moirat eli Parcit, kehränneet sisarten elämänlangat yhdenlaisiksi. Mutta se siltä ainoastaan näytti, sillä vaikka langat olivat yhtä pitkät, niin oli niihin kuitenkin eri kohtaloita kierretty.
Metelinen aika sattui maalle. Kuningas Pandioni joutui sotaan toista kuningasta vastaan nimeltä Labdako, Thebessä. Kun thebeläinen kuningas näytti pääsevän voitolle, kutsui Pandioni avuksensa Terey'n, joka oli kuningas Dauliissa. Tämän avulla voitti Pandioni Labdakon, ja palkinnoksi tarjotusta avusta lupasi Pandioni liittolaisellensa Tereylle vanhemman tyttärensä Prokne'n, — toisen tuosta ihanasta sisar-parista. Nuorempi, Filomela, oli jäävä kotiin vanhempain luo.
Surulla ja kauhulla kuulivat kauniit sisaret tämän päätöksen ja koettivat saada sen peräytetyksi; Prokne itki, Filomela rukoili. Mutta kuningas oli antanut kuninkaallisen sanansa, ja Terey pysyi oikeudessaan lujana, vaatien lupauksia turvaavata Zey-jumalata todistajaksi. Ei mikään auttanut, lupaus kävi toteen: Prokne tuli Tereyn puolisoksi, Filomela jäi isän huoneesen.
Näin tulivat kaunokaiset siis eroitetuksi.
Mutta Prokne ikävöitsi suuresti entistä onnellista oloansa ja rakastettua sisartansa; ja pian tuli kaipaus niin palavaksi, ettei hän enään voinut olla Filomelaa näkemättä. Hänen puolisonsa Terey tarjousi silloin koettamaan hankkia Pandionilta lupaa Filomelalle käydä häntä tervehtimässä, jopa lupasi itse perillekin saattaa Filomelan.
Terey läksi nyt Athenaan, tuli Pandionin palatsiin, kertoi asiansa ja onnistuikin saada isän lupaa tyttärelle. Kaipauksesta vaalennut kukka tuli ruusuiseksi kuin ennenkin, kun isä hälle tätä ilmoittaen käski hänen laittauda valmiiksi. Ken oli määrätyllä ajalla lähdölle valmis jos ei Filomela? Tereyn turvaan suljettuna lähti Filomela isän-huoneesta, vanhan isän siunauksella saatettuna.
Mutta Tereyn turva, mimmoinen oli se? — Olihan valanrikkojan pettävä turva.