[3] Ks. Y.K. "Pohjanmaan asuttamisesta", Suomi 1857 s. 122: "Tämä Perä-Pohja tuli tästä lähin" — nim. 1300 vuoden paikoilta — "Pirkkalais-seuran oikeaksi pääpesäksi". — Helsingeistä taas todistaapi Ol. Magnus, Hist. Septentr. I. 20 cap. 1: "Ad hanc enim — nim. Tornioon — confluunt Russi Albi, Lappones, Biarmi, Botnienses, Finni, Sveci, Tavasti, Helsingi et complures alii ex partibus Norvegiæ". — Näin näkyy paikka saavan jokseen korkean iän. Eriskummallisuuden tähden mainittakoon myöskin mainion Rudbeck'in tuumat Atlantica nimisessä kirjassaan: — "primum illud mortalium agmen cum duce suo septentrionalia loca pelens, post Babylonicam dispersionem haec loca primum occupasse, ibidemque consedisse", ja että "Orpheus apellaverit Tornenses Taurous" j.n.e. — ks. Brunnius.
[4] Ks. Geijer "Sv. F. Hist." I. 98 "en svensk ärkebiskop." — Vrt. Y.K. Pohjanmaan asuttamisesta s. 124.
[5] Ks. Brunnius Cap. II. s. 48. — Puheena olevista sotakeinoista mainitsee Brunnius tärkeimpänä sen, jota Kaakamalla käytettiin. Täällä olivat asukkaat, talvella 1715, kaadetuista puista tehneet murroksen kummallekin puolelle tietä, ja näiden suojasta risti-ammunnalla pahasti menetelleet vihollisten kanssa, mitkä syvässä lumessa hyvin vaikeasti pääsivät hevosillansa liikkumaan, kun sen sijaan Suomalaiset murrosten suojassa olivat melkeen vaaratta.
[6] Tämänkin kirkon rakentamisesta kerrottiin tavallinen taru, että, kun oltiin riidassa mihin kirkko olisi rakennettava, niin päätettiin sitä rakentaa "mihin härkä seisahtaa."
[7] Että niin on laita, ei ole niinkään varmaa. Mahdollista on näet myöskin, että säilyminen on siten tapahtunut, että ruumis, talven pakkasessa haudattuna, olisi jäätynyt ja iho kuivennut umpinaisessa säiliössä ja täten tullut varjelluksi ilman vaikutuksesta. Näin arvelevat useat sekä Rungius'esta että toisistakin ruumiista.
[8] Samako kalkki, jonka Mathesius sanoo Sten Sturen lahjoittamaksi?
[9] Katolisiin ja munkki-muistoihin kuuluu myös nimi Tulkkila, tulkin talo, joka on talo itä-puolella jokea, rannalla. Täällä asui näet tulkki, joka Joulunpäivän saarnassa suomensi papin sanat "että Jesus oli Jessen suvusta syntyisin" lauseella hanhen jalasta (Jesse, gäss, gås), jota hän, siitä huomautettuna, paransi näin: "no, jos hän ei ole jalasta, niin olkohon varpahasta." Ganander, Mythologia Fennica.
[10] Tämä taru kenties viittaa siihen tapaukseen, joka löytyy kuvailtuna Åbo Tidn:ssä v. 1789 N:o 49. Päällikkönä olisi siis ollut kapteeni Björkesten, ja vuosiluku 1716.
[11] Forstmestari U. Forsman.
[12] Saman jutun olen kuullut Hailuodossakin, jossa sen kirjoitin muistoon kesällä 1861. Se sovellutettiin täällä Pudasjärven pitäjään, joten se siis jokseenkin sopii yhteen tämän kanssa, sillä Simo ja Pudasjärvi ovat naapuri-paikkakuntia.