[13] Jätetty minun kautta Yli-opiston kokoilemiin.
[14] Yhden näistä olen minä lunastanut ja jättänyt Yli-opiston kokoilemiin.
[15] Tämän keihäs-kärjen on maan-omistaja Pölhö minun kauttani jättänyt Yli-opiston kansa-tieteelliseen museoon Helsingissä.
[16] Ks. Geogr. beskrifning öfver Österb. — Suomi 1843.
[17] Nimen alkuperää haettaessa on muistaminen, että Ii-nimi muuallakin ilmestyy maassamme, esm. nimissä Ii-salmi, Iitti, puhumatta Iijoen seutuihin kuuluvista Ii-nimistä (Iinatti y.m.). Mutta merkillisempää sittenkin lienee, että pohjois-Asiassakin tämä nimi löytyy nimityksenä eräälle Obi-joen syrjäjoelle (Ija), jonka vieressä myöskin löytyy nimi Kem. Kielentutkija Europaeus miettii, että nimi on johdettava Syrjänin kielestä, missä löytyy sana ij (Votjakin kielessä ijä), joka on sama kuin suomen jää. Iijoki olisi siis yhtä kuin Jääjoki.
[18] Kerran kun minä tästä asiasta huomautin kertojaa, antoi tämä sen selvityksen, että Jättiläiset kyllä olivat itsenäistä kansaa, vaan että he olivat Hiiden sukua.
[19] Ks. sitä vertailevata taulua, joka löytyy Sälöisten linnan kuvaelluksen alla.
[20] Edellisen, nim. kalkin, on nykyään yliopiston konsistorio lunastanut kansa-tieteelliselle museollensa. Alttari-peitteestä on palanen jätetty samaan museoon, toinen puoli säilytetään kirkon sakaristossa. Kuivaniemen kirkossa käytetään vielä eräs Venäläisen lahjoittama alttari-peite, mikä todella ei enään ole juuri uuden muodin mukainen sekään.
[21] Ks. Murman'in julkaisemaa Iin kirkko-arkiston kirjaa, Kertomus Tiedustusmatkasta Pohjanperällä Suomi 1865, s. 54.
[22] Sama mies, mikä Kintaskoskessa makasi. Suomentajan muist.